tiistai 26. heinäkuuta 2011

Onko MCS:lle olemassa virallista diagnoosia?

MCS ja diagnoosinumero

Jotkut maat ovat reagoineet MCS:n yleistymiseen ja virallisesti tunnustaneet sen olemassaolon fyysisenä sairautena. Nämä maat ovat tehneet MCS:stä kansallisen lisäyksen ICD-10:iin (kansainvälinen tautiluokitusjärjestelmä).

Saksassa on MCS:lle virallistettu diagnoosinumeroksi T78.4. Myös Itävalta on virallistanut MCS:lle tämän saman diagnoosinumeron. T78.4 tarkoittaa määrittelemätöntä allergiaa.

Japanissa on MCS:lle virallistettu diagnoosinumeroksi T65.9. Tämä diagnoosinumero tarkoittaa määrittelemättömän aineen myrkkyvaikutusta.

Ruotsissa on otettu käyttöön R06.8 SHR, joka ei ole suoranaisesti diagnoosinumero MCS:lle, vaan SHR:lle. SHR on eräs MCS:n muoto ja se tarkoittaa kemikaaliherkkyyttä, joka keskittyy yksinomaan hengitystieoireisiin. R06.8 tarkoittaa määrittelemätöntä hengityksen poikkeavuutta.

torstai 14. heinäkuuta 2011

Tuoksuherkkyys

Ovatko tuoksut oireitten todellinen aiheuttaja?

Kemikaaliherkkyyden syyksi on myös esitetty reaktiota tuoksuille. Myös Suomeen lanseerattu termi kemikaaliherkistymistä ja MCS:ää kuvaamaan kulkee nimellä tuoksuherkkyys. Tuoksuherkkyydessä on esitetty, että reaktio oireiluun välittyisi hajuaistin (olfactory response) kautta ja että tuoksuherkän hajuaisti ei ajan mittaan vain tottuisi tuoksuun tai hajuun.

Martin Pall kirjoittaa review-artikkelissaan (2009) reaktiosta tuoksuille, että ei ole olemassa tutkimuksia, jotka todistaisivat, että MCS:n keskeinen reaktio tapahtuisi olfactory responsen (hajuaistin) kautta. Sen sijaan hän toteaa, että keskeinen reaktio tapahtuu jonkin muun mekanismin kautta ja esittää todisteeksi useita tutkimuksia tukemaan tätä väitettä. Esimerkkinä hänen referoimistaan tutkimuksista voisi mainita tutkimukset, jotka ovat todistaneet, että reaktio kemikaaleille tapahtuu, vaikka hajuaisti suljetaan pois altistustilanteesta (esim. Millqvist et al. 1999; Millqvist ja Löwhagen 1996). Pall toteaa, että olfactory systeemi voi olla mukana reaktion tapahtumisessa, mutta sen rooli ei ole keskeinen. Hän tiivistää asian siten, että kyseessä on reaktio kemikaaleille, joilla monilla on haju, ei reaktio hajuille.

Eva Millqvist, joka on alan johtavia tutkijoita, tiivistää oireilun kemikaaleille siten, että oireet kemikaaliärsykkeille eivät aiheudu hajuaistin kautta, vaan elimistön yleisen kemikaaliaistimuksen kautta (Millqvist 2010). Hän myös kirjoittaa, että kemikaaleilla usein on haju, joka on harhaanjohtanut siihen uskomukseen, että hajut itsessään olisivat oireilun aiheuttaja.

Stephen Genuis kirjoittaa review-artikkelissaan (2010), että kemikaalit voivat aiheuttaa oireita pitoisuuksilla, jotka ovat alle olfactory –kynnyspitoisuuden eli tasolla, jota ihminen ei haista, eikä tunne.


Lähteet:

Pall ML. Multiple chemical sensitivity: toxicological questions and mechanisms (part eight, chapter 92). In:Ballantyne B, Marrs TC, Syversen T, editors. General and applied toxicology, 3rd Edition. New Jersey: Wiley; 2009.

Millqvist E, Bengtsson U, Löwhagen O. Provocations with perfume in the eyes induce airway symptoms in patients with sensory hyperreactivity. Allergy. 1999 May;54(5):495-9. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10380782)

Millqvist E, Löwhagen O. Placebo-controlled challenges with perfume in patients with asthma-like symptoms. Allergy. 1996 Jun;51(6):434-9. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/8837670)

Millqvist E. Introductory information about sensory hyperreactivity and airway symptoms induced by chemicals and scents. (http://www.tilia.se/pdf/english_pocket_2010.pdf).

Genuis SJ. Sensitivity-related illness: the escalating pandemic of allergy, food intolerance and chemical sensitivity. Sci Total Environ. 2010 Nov 15;408(24):6047-61. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20920818)

sunnuntai 10. heinäkuuta 2011

Mitä hajustetut tuotteet haihduttavat?

Hajustettujen kulutustuotteiden haihduttamia VOCeja

USAlainen tutkimus (Steinemann et al. 2010) analysoi VOCeja (Volatile Organic Compounds), joita hajustetut kulutustuotteet haihduttavat. Tutkimuksessa analysoitiin 25:ttä hajustettua tuotetta sisältäen mm. pyykinpesutuotteita, henkilökohtaisen hygienian tuotteita (saippuoita, voiteita, shampoita) ja ilmanraikastimia. Jokainen valittu tuote kuului tuotekategoriansa viiden myydyimmän tuotteen joukkoon ja yli puolet oli kategoriansa myydyin tuote USAssa.

Analyysi löysi kaikkiaan 133 yksittäistä VOCia. Löydetyistä 133:sta eri VOCista, 24 on luokiteltu myrkylliseksi tai vaaralliseksi ainakin yhden liittovaltion lain mukaan. Jokainen tutkittu tuote haihdutti yhdestä kahdeksaan tällaista myrkyllistä tai haitallista kemikaalia. Yhdeksästätoista yleisimmästä kemikaalista viisi kuului tällaisiin kemikaaleihin. Lisäksi yksitoista (44%) tuotteista haihdutti yhtä tai useampaa karsinogeenia, joille U.S. Environmental Protection Agencyn mukaan ei ole turvallisen altistumisen alarajaa.

133:sta yksittäisestä VOCista tutkituissa tuotteissa vain yksi VOC (kahdessa tuotteessa) oli listattu tuote-etiketissä ja vain kaksi VOCia (toinen viidessä tuotteessa ja toinen yhdessä) oli listattu tuotteen käyttöturvatiedotteessa.

25:stä tuotteesta yksitoista esitti väitteen, että tuote on vihreä, ”green” tai vastaavanlaisesti ”organic”, ”non-toxic” tai ”natural”. Jokainen näistä vihreistä tuotteista haihdutti vähintään kahta VOCia, joka on luokiteltu myrkylliseksi tai vaaralliseksi ja neljä tuotteista haihdutti vähintään yhtä karsinogeenia.

Tutkimus ei ottanut kantaa siihen, voiko näistä haihtuvista kemikaaleista aiheutua terveyshaittoja, vaan tutkimuksen tarkoitus oli tutkia kemikaaleja, joita hajustetut tuotteet haihduttavat. Osan haihtuvista kemikaaleista todettiin omaavan tarvetta lisätutkimuksiin, koska niillä on potentiaalia muodostaa sekundäärisiä ympäristömyrkkyjä yhteisvaikutuksessa muiden kemikaalien kanssa.


Lähde:

Steinemann AC, MacGregor IM, Gordon SM, Gallagher LG, Davis AL, Ribeiro DS, and Wallace LA. Fragranced Consumer Products: Chemicals Emitted, Ingredients Unlisted. Environmental Impact Assessment Review, 2010.


Lisätietoa hajustetuista tuotteista haihtuvista kemikaaleista:

Myrkyllisiä kemikaaleja hajustetuissa pyykinpesutuotteissa (ja kyseisten kemikaalien terveysvaikutuksia).
http://depts.washington.edu/exposure/Toxic%20Chemicals%20in%20Fragranced%20Laundry%20Products.pdf

Myrkyllisiä kemikaaleja ilmanraikastimissa (ja kyseisten kemikaalien terveysvaikutuksia):
http://depts.washington.edu/exposure/Toxic%20Chemicals%20in%20Air%20Fresheners.pdf

torstai 7. heinäkuuta 2011

Miten kemikaaliherkkyys (ja MCS) kehittyy?

Reitti yliherkkyyssairauteen

Reitti yliherkkyyssairauteen näyttää sisältävän kolme peräkkäistä vaihetta: 1) altistuminen ensisijaiselle altisteelle (toxicant); 2) hypersensitiivisyystilan kehittyminen (heikentynyt sietokyky johtuen altistumisesta (TILT)); ja 3) matalan pitoisuuden altisteiden laukaisemat (triggeröimät) monimuotoiset kliiniset reaktiot. Mekanismin TILT (Toxicant Induced Loss of Tolerance) esitteli ensimmäisenä Claudia Miller vuonna 1996 toksikologian julkaisussa.

Joka tapauksessa mekanismi yliherkkyyssairauteen sisältää vaiheet: altistuminen, sairauden kehittyminen ja oireitten triggeröinti.

Yliherkkyyssairauden kehittyminen

Mikä tahansa merkittävä altistuminen, joka on elimistölle vieras, voi joko yksin tai yhdessä muiden altisteiden kanssa aiheuttaa hypersensitiivisen (yliherkkyys) tilan. Primäärinen altiste tai altisteitten kombinaatio voi johtua monista lähteistä, esim. haitallisesta kemiallisesta altistumisesta – yksittäisestä merkittävästä altistumisesta tai kroonisesta kuukausia tai vuosia kestävästä matalan pitoisuuden altistumisesta; elimistölle vieraasta materiaalista (implantti) tai biologisesta altistumisesta, kuten homealtistumisesta.

Vaikka herkistymissairaus voi aiheutua yksittäisestä haitallisesta altistumisesta, vaikuttaa että reitti herkistymissairauteen määrittyy kokonaiskuormasta ts. altisteitten elimistöön kerryttämästä kuormasta – mitä suurempi kokonaiskuorma, sitä todennäköisemmin sietokyky heikkenee ja hyperherkistyminen kehittyy. Altistuminen, joka myötävaikuttaa yliherkkyyssairauden syntymiseen, voi alkaa missä tahansa elämänvaiheessa, mukaan lukien raskausvaiheessa vertikaalisen transmission (äidin synnytyskanava) kautta. Haitallinen kemikaalialtistuminen ja homealtistuminen vaikuttavat olevan yleisimmät laukaisevat altistetekijät.

Heikentyneen sietokyvyn tai hypersensitiviisyyden taso usein vastaa altisteitten elimistöön biokerryttämän kokonaiskuorman voimakkuutta. Jos yksilön elimistön kuormittuminen edelleen jatkuu, hypersensitiivisyys pahenee, jolloin oireet lisääntyvät ja voimistuvat sekä tapahtuu herkistymistä laajemmalle joukolle ärsyttäviä yhdisteitä.

Oireitten triggeröinti

Sairauden syntyvaiheen jälkeen altistunut yksilö tulee hyperreaktiiviseksi laajalle joukolle matalan pitoisuuden kemikaaleja tai ruoka-aineita, jotka eivät aiheuta oireita terveille yksilöille. Ärsykkeet eivät välttämättä ole kemiallisesti liittyviä sairauden ensisijaisesti synnyttäneeseen altisteeseen, esim. sotilas, joka on altistunut kemiallisille aseille (jotka käynnistivät TILTin), voi myöhemmin tulla herkistyneeksi tietyille hajusteille ja siivousaineille.

Mahdolliset ärsykkeet sisältävät laajan joukon kemikaaleja, kuten pakokaasut, aromiaineet ruuissa, sekalaiset hajusteet, petrokemikaalit, ilmanraikastimet, kodin materiaaleista haihtuvat kemikaalit (esim. liimatuista lattioista, maaleista), painomuste, synteettiset kemikaalit vaatteissa jne. Vaikka oireita synnyttävät triggerit voivat vaihdella yksilöittäin, on toistuvasti osoitettu, että tietyt triggerit ovat yhteisiä monille herkistyneille. Oireita laukaisevien ärsykkeitten määrä on usein verrannollinen elimistön altisteitten kokonaiskuormalle ts. henkilöillä, joilla on raskas perimmäinen kokonaiskuorma, poikkeuksetta on myös monia oireita laukaisevia ärsykkeitä. Oireitten triggeröinti voi tapahtua ärsyketasoilla ts. pitoisuuksilla, jotka ovat alle olfactory –kynnyspitoisuuden eli tasolla, jota ihminen ei haista, eikä tunne.

Kirjoitus perustuu review-artikkeliin (Genuis 2010) ja sen katselmoimiin tutkimuksiin.


Lähde:

Genuis SJ. Sensitivity-related illness: the escalating pandemic of allergy, food intolerance and chemical sensitivity. Sci Total Environ. 2010 Nov 15;408(24):6047-61. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20920818)

tiistai 5. heinäkuuta 2011

Mikä aiheuttaa kemikaaliherkkyyttä ja MCS:ää?

Kemikaalialtistumisen vaikutus

Monet tiedemiehet ympäri maailman ovat havainnoineet ja tutkineet tapahtumia, jotka näyttävät antavan vakuuttavan selityksen herkistymissairauksien syntymiselle ja nopealle yleistymiselle. Esim. 9/11-tragedian ja Persianlahden sodan jälkeen huomattavalle prosentille aiemmin terveitä yksilöitä, jotka olivat tekemisissä haitallisten altisteiden kanssa, havaittiin kehittyvän yliherkkyystiloja, allergisia tiloja ja diagnosoimattomia sairauksia, joita ei ennen altistumista esiintynyt. Vakavia terveysongelmia ja aiemmin esiintymättömiä yliherkkyyksiä on dokumentoitu myös monilla Bhopalin teollisuuskatastrofista (Intia, 1984) selvinneillä, jossa noin puoli miljoonaa ihmistä altistui useille tuholaismyrkkytehtaan kemikaaleille. Monet krooniset oireet näillä ihmisillä voidaan kuvata MCS:nä.

Kymmenissä tutkimuksissa raportoidaan toistuvaa kuviota, jossa kemiallinen altistus on edeltänyt MCS:n kehittymistä, tyypillisesti yksittäisenä korkean pitoisuuden altistumisena tai lukuisina matalan pitoisuuden altistumisina. Kemikaalit, jotka ovat tyypillisimpiä aiheuttajia ovat VOCit (Volatile Organic Compounds) sekä tuholaismyrkyt. Useissa tutkimuksissa myös raportoidaan, että altistuminen VOC-kemikaaleille, joita haihtuu ”sairaan rakennuksen syndrooma” –tapauksissa, selvästi aiheuttaa MCS:ää. Myös homealtistumisen ”sairaissa rakennuksissa” on viitattu aiheuttavan yliherkistymisiä ja MCS:ää.

MCS:n on havaittu olevan selvästi yleisempää monissa ammateissa, joissa on altistumista MCS:ään liitetyille kemikaaleille, verrattuna ammatteihin, joissa tällaista altistumista ei ole. Tutkimuksissa on myös havaittu merkittäviä eroja herkistymissairauksien ja MCS:n kaltaisten oireitten yleisyydessä ammatissaan altistuneilla työntekijöillä verrattuna samassa ammatissa toimiviin altistumattomiin työntekijöihin.

Monissa tutkimuksissa on havaittu, että MCS:ää on saatu aiheutettua myös eläinkokeissa siihen liitetyillä kemikaaleilla. Näissä tutkimuksissa on havaittu altistumisen seurauksena syntyvän hermostollista herkistymistä, ristikkäistä herkistymistä eri kemikaalien välille sekä progressiivista herkistymistä.

Kirjoitus perustuu kahteen review-artikkeliin (Genuis 2010; Pall 2009) ja niiden katselmoimiin tutkimuksiin.


Lähteet:

Genuis SJ. Sensitivity-related illness: the escalating pandemic of allergy, food intolerance and chemical sensitivity. Sci Total Environ. 2010 Nov 15;408(24):6047-61. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20920818)

Pall ML. Multiple chemical sensitivity: toxicological questions and mechanisms (part eight, chapter 92). In:Ballantyne B, Marrs TC, Syversen T, editors. General and applied toxicology, 3rd Edition. New Jersey: Wiley; 2009.

perjantai 1. heinäkuuta 2011

MCS:n vaikutukset yhteiskunnalle

Kemikaaliherkkyyden ja MCS:n vaikutus työpaikkoihin

MCS:llä on merkittävät vaikutukset yhteiskunnalle, koska sen seurauksena huomattava määrä ihmisiä on menettänyt työpaikkansa. USAssa heitä on eri tutkimusten mukaan 1,4 - 1,8% väestöstä (esim. Caress ja Steinemann 2003) ja Tanskassa 0,8% väestöstä (Berg et al. 2008). Siten MCS aiheuttaa merkittävästi menetettyä tuottavuutta, menetettyjä verotuloja sekä menetettyä kulutusta.

Työpaikkansa MCS:n seurauksena menettäneiden lisäksi oma vaikutuksensa yhteiskunnalle ja tuottavuudelle tulee myös lievemmin kemikaaliherkkien osalta. Sisäilmassa olevien kemikaalien aiheuttamat oireet (esim. päänsärky, hengenahdistus) vaikuttavat alentavasti työntekijöiden tuottavuuteen ja vähentävät myös tehtyjä työtunteja sairauspoissaolojen muodossa.

Ympäristösairauden yhteiskunnalliset vaikutukset

MCS:n yhteiskunnallisia vaikutuksia on kartoitettu kanadalaisessa sosioekonomisessa selvityksessä (Kassirer ja Sandiford 2000). Siinä arvioitiin ympäristösairauden aiheuttamia kustannusvaikutuksia yhteiskunnalle. Ympäristösairaudeksi määriteltiin monikemikaaliherkkyyden (MCS) lisäksi krooninen väsymys –oireyhtymä (CFS), fibromyalgia (FM), persianlahden sodan syndrooma (GWS) sekä hypersensitiivinen oireilu mikrobiologisille altisteille.

Selvityksen mukaan Health Canada on määritellyt menetetyn tuottavuuden suurimmaksi yksittäiseksi kustannukseksi pitkäaikaisesta työkyvyttömyydestä. Tämän menetyksen todetaan olevan erityisen korkea ympäristösairailla, koska suuri joukko ihmisiä on kyvyttömiä tekemään palkallista työtä. Arviolta jopa puoli miljoonaa kanadalaista ei voi tehdä palkallista työtä ympäristösairauden seurauksena. Tämä johtaa yli kymmeneen miljardiin dollariin menetettynä tuottavuutena vuosittain ja maksaa siten yhteiskunnalle valtavasti menetettyinä verotuloina. Tämän lisäksi arvioidaan ympäristösairauden seurauksena noin miljoonan kanadalaisen tuottavuuden olevan heikentynyt tai he ovat alityöllistettyjä sairautensa vuoksi.

Selvityksessä myös todetaan, että ympäristösairauksia ei tunnusteta Kanadassa, jolloin ne ovat harvoin diagnosoituja. Tämän todetaan johtavan siihen, että terveydenhuollon resursseja haaskataan tarpeettomilla lääkärikäynneillä ja hoidoilla, kun terveydenhuoltojärjestelmä yrittää selvitä potilaista, jotka ovat väärin diagnosoituja ja virheellisesti hoidettuja. Ja mitä pitemmälle potilas menee ilman asianmukaista diagnoosia ja hoitoa, sitä vaikeammiksi oireet tulevat ja sitä todennäköisemmin potilaan tila muuttuu krooniseksi. Tämän todetaan aiheuttavan yli miljardi dollaria terveydenhoitokustannuksina vuosittain, jotka voitaisiin välttää, jos sairaus diagnosoitaisiin ja hoidettaisiin ajoissa. Lisäksi tulee yli miljardi dollaria vältettävinä työkyvyttömyyskorvauksina joka vuosi.


Lähteet:

Caress S.M., Steinemann A.C. 2003. A review of a two-phase population study of multiple chemical sensitivities. Environmental Health Perspectives 111(12): 1490-97. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12948889)

Berg ND, Linneberg A, Dirksen A, Elberling J. Prevalence of self-reported symptoms and consequences related to inhalation of airborne chemicals in a Danish general population. Int Arch Occup Environ Health. 2008 Jul;81(7):881-7. Epub 2007 Dec 6. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18058120)

Kassirer, J and Sandiford, K. Socio-economic Impacts of Environmental Illness in Canada. Cullbridge Marketing and Communications. November 15, 2000.